Hengitysvaikeus

Soita hätänumeroon 112, jos:

Hengenahdistus on alkanut äkillisesti ja se on voimakas
Hengenahdistuksen lisäksi on rintakipua
Hengitysteissä on vierasesine
Hengenahdistus johtuu rintakehän vammasta
Hengenahdistuksen lisäksi on korkea kuume ja alentunut yleistila

Ole yhteydessä terveysasemalle tai päivystysapuun 116 117, jos:

Hengenahdistus on alkanut äkillisesti ilman selkeää syytä
Hengenahdistus johtuu ahdistuksesta tai paniikista, eikä tilanne helpota itsestään

05.05.2024
Päivitetty 21.04.2025

Hengenahdistuksen syyt

Dyspnea, eli hengenahdistus merkitsee tunnetta hapen loppumisesta. Hengenahdistus voidaan jakaa happeutumisen häiriöön ja keuhkotuuletuksen häiriöön. Hengitysvaikeuden voi aiheuttaa ilmatie–este, paniikkihäiriö, heikentynyt lihasvoima, metaboliset syyt, sekä keuhko– ja sydäänsairaudet. Tehtävä on korkeariskinen, sillä siihen liittyy eniten kuolemia elottomuuskoodin jälkeen.

703 Hengitysvaikeus - ensihoito

Happipullon riittävyys
Happipullon tilavuus = koko litroissa x paine (bar)
Esim.
5 litran pullo x 40 bar = 200 litraa
Hapen riittävyys = tilavuus/virtausnopeus
Esim.
200 litraa/15 litraa/min = 13,333 = 13 min
Happipullo riittää 13 minuuttia ko. virtauksella

Normaali happisaturaatio on vähintään 96 % .
EtCO2 4,0–5,0 kPa normaalisti .
PaCO2 4,6-6,0 kPa normaalisti .
Ekshaustio = hengitysuupumus
Anafylaksia: vakava ja äkillinen yliherkkyysreaktio. Voi uusiutua vuorokauden sisällä. Aiheuttajia: ruoka, hyönteisen pisto, lääke, kemikaali
Kurkunpää = larynx = struphuvud = (larynxmaski peittää kurkunpään)
kurkunkansi = epiglottis = struplock
Anafylaksian oireet:
– Kutina kämmenpohjassa, hiuspohjassa, huulissa ja muilla limakalvoalueilla
– Nokkosihottuma eli punoittavia paukamia.
– Verisuonet laajenevat, eli verenpaine laskee ja syke kiihtyy.
– Ääni käheytyy ja sisäänhengitys vinkuva.
– Pahoinvointi mahdollinen, kun sympaattinen hermosto aktivoituu.

Hypoksian aste:
– lievä 91–95 %
– Keskivaikea 80–90 %
– Vaikea alle 80 %

Pulssioksimetrin häiriöt
– Likaiset sormet/kynnet/tumma pigmentti
– Kirkas valo
– Huono kiinnitys
– Viileä periferia
– Kynsilakka
– Hiilimonoksidi
– Liike
– Heikko verenkierto, hypovolemia

Lisähapen aloitus:
Perusterve: maskilla 6–8 l/min
COPD: 2–4 l/min happiviiksillä, atrodualin jälkeen vaihdetaan viiksiin

Happihoidon tavoite:
– Happisaturaatio 94–98 % tai 88–92% COPD
– HT alle 30, puhuu lauseita
– istuu ilman tukea
– kipu korkeintaan NRS 4

Selvitä hengenahdistuksen syy ennen Atrodualian antoa. Astmalääkkeitä kuten Atrodualia ei anneta sydämen vajaatoiminnan aiheuttamassa keuhkopöhössä, koska ne lisäävät rytmihäiriöiden vaaraa ja voivat pahentaa sydämen iskemiaa .

Ipratropiumbromidi 0,25-0,5 mg
– Bronkodilaatio
– Limanerityksen väheneminen keuhkoissa
– Atrovent 0,25ml/ml 2ml
– COPD:n hoito
– Antikolinergi, estää keuhkoputken sileän lihaksen supistumista.
– Vaikutus 20 minuutissa
– Parasympatolyytti, kuten atropiinikin, estää parasympaattista hermostoa ja nostaa siten sykettä ja aiheuttaa sympaattista aktivaatiota

Salbutamoli 5mg
– Ventoline
– Astman hoito
– Beta-2-sympatomimeetti, beetareseptoriagonisti laukaisee hengitysteiden sileän lihaksen supistusta
– Vaikutus 5-15 minuutissa

Yhdistelmävalmisteet:
– Atrodual ipratropiumbromidi 0,5 mg/salbutamoli 2,5 mg
– Ipramol ipratropiumbromidi 0,5 mg/salbutamoli 2,5 mg

Antikolinergisen suihkeen vaikutus saattaa olla tehokkaampi COPD:n hoidossa kuin B2-smpatomimeetti

Metyyliprednisoloni 80-125 mg
– Solu-Medrol
– Astma/COPD
– Glukokortikoidi, anti-inflammatorinen
– Vähentää turvotusta, antiallergeninen, immunosupressiivinen
– Vähentää myös pahoinvointia, mutta ei ole varsinainen pahoinvoitilääke

Ylipainehoito CPAP/BiPAP/NIV

– CPAP = continous positive airway pressure
– BiPAP = bilevel PAP
– NIV = non-invasive ventilation

Ylipainehoidon vaikutukset

Ylipainehoidon takoitus on lisätä keuhkojen alentunutta toiminnallista jäännösilmatilavuutta. Jatkuva positiivinen paine työntää nestettä takaisin soluvälitilaan. Se helpottaa myös astma- ja COPD-potilasta, koska paine avaa turvotuksen ja liman ahtauttamia hengitys– ja ilmatiehyeitä.

Lisäksi ylipainehoito estää laskimopaluuta rintaonteloon ja vähentää siten sydämen esitäyttöä diastolen aikana. Tämä on hyödyksi keuhkopöhossä kun on ylitäyttö, mutta haitallista kun on vajaatäyttö, jolloin hypovoleemisen potilaan verenkierto voi romahtaa.

Ylipainehoidossa veri kulkeutuu aorttaan helpommin, mikä helpottaa vasemman kammion työtä.

CPAP osat ja toimintamekanismi
– Happipullo tuo happea ja virtausta
– Painesäädin lisää virtausta
– Letku vie happivirtauksen potilaaseen
– Tiivis maski varmistaa systeemin tiiviyden ja paineen pysymisen positiivisena
– PEEP-venttiili tuottaa positiivisen uloshengityspaineen

CPAP vasta–aiheet
– Hypovolemia. CPAP aiheuttaa rintakehän paineen nousua, mikä aiheuttaa laskimopaluun vähenemistä, eli verenpaine laskee
– Kasvojen merkittävä trauma
– Ilmarinta
– Alentunut tajunta
– Aspiraatioriski/pahoinvointi

PEEP = positive end-expiratory pressure
EPAP = expiratory positive airway pressure
IPAP = inspiratory positive airway pressure

PEEP = EPAP, parantaa happeutumista
PEEP Vaikutus
– Avaa atelektaasia
– Poistaa nestettä keuhkoista
– Lisää kaasujenvaihtoaluetta
– Lisää happivirtausta

Psupp = IPAP – EPAP, helpottaa hengitystyötä
Psupp vaikutus
– Avustaa omaa hengitystä
– Lisää ventilaatiota

Mistä tietää, että CPAP:in happivirtaus on riittävä?

Kertaa osaamistasi harjoituskysymyksillä

Kokeile ilmaiseksi Katso vastaus testistä: 703 Hengitysvaikeus

Hengitysvaikeuspotilaan tutkiminen ja hoito

Ylähengitystien ahtauma:
– Stridor, eli pidentynyt ja/tai vinkuva sisäänhengitys
– Haukkuva uskä (laryngiitti)
– Turvotus kaulalla/ylähengityssteissä, kuolaaminen ja nielemisvaikeus (epiglottiitti)

Alahengitystien ahtauma (Obstruktio):
– Pidentynyt ja/tai vinkuva uloshengitys
– Hiljentyneet hengitysäänet vaikeassa tapauksessa
– Astma/COPD

Astmakohtaus

Astmakohtauksen hoito
1. Happihoito
2. Lääkeinhalaatio, esim. ipratropiumbromidi 0,5 mg/salbutamoli 2,5 mg (Atrodual)
3. Kortikosteroidi (esim. metyyliprednisoloni 80 mg i.v.), jos yksi inhalaatio ei riitä tai allergisen reaktion oireita
4. CPAP/BiPAP, PEEP alkaen 5 cmH2O
5. Muut hoidot
A) Adrenaliini, jos muut hoidot eivät auta
Inhalaatio/i.m./infuusio
Adrenaliinia ei saa antaa keuhkoahtaumapotilaalle, koska taustalla usein diagnosoimaton sepelvaltimotauti
B) Magnesium: MgSO4 1 g ad 4 g i.v.
C) Ketamiini: S-ketamiini 0,125–0,25 mg/kg i.v.
bronkodilatoiva vaikutus

COPD:n pahenemisvaihe

Hoito
– Atrodual
– Glukokortikoideja käytetään harkitusti (annetaan, jos potilaalla astmaoireinen tauti, kortisoni tehonnut aikaisemmin ja jollei vakavaa infektiota ole)
– Sairaalassa antibiootti tarvitaan 50 % tapauksista
– Huom. Adrenaliinia ei saa käyttää, koska taustalla usein diagnosoimaton sepelvaltimotauti

Laryngiitti

Kurkunpään tulehdus
– Haukkuva yskä, käheä ääni
– stridor, eli vinkuva ja/tai pidentynyt sisäänhengitys
– Vaikea sisäänhengitys
– Kuumetta voi olla
– Nuhaa voi olla edeltävästi

Hoito
– Kylmä ilma
– Adrenaliini inhalaatio
< 20 kg S2 5,652 (0,25 ml) tai adrenaliini 3 mg
≥ 20 kg S2 11,25 mg (0,5 ml) tai adrenaliini 5mg
– Tarvittaessa metyyliprednisoloni i.v. 1-2 mg/kg
Nyrkkisääntönä kuljetus tarvitaan, jos potilasta lääkitään. Kuljetusta ei välttämättä tarvita, jos oireena ainoastaan yskä ja äänen käheys.

Epiglottiitti

Kurkunkannen tulehdus
– Voimakas nielemisvaikeus
– Kurkkukipu
– Puhe voi olla puuromaista tai ei pysty puhumaan ollenkaan
– Korkea Kuume
– Runsas syljen eritys, turvonneen ylähengitystien/kaulan takia
– Hengitys voi vinkua

Hoito
– Lisähappi
– Metyyliprednisoloni i.v. 1-2 mg/kg
– I.v. nesteytys
– Aina ambulanssikuljetus

Adrenaliini-inhalaatio vain intubaation välttämiseksi
Rokote käytössä, harvinainen tauti

Obstruktiivinen bronkiitti

Ahtauttava keuhkoputkitulehdus
– Hengitystieinfektio laukaisee limakalvoturvotuksen ja liman muodostumisen
– Muistuttaa astmakohtausta
– Puuskittainen yskä
– Hengitys rohisee ja voi vinkua
– Uloshengitysvaikeus/pidentynyt uloshengitys (obstruktio)
– Hengitystyö lisääntynyt
– Hoitona Atrodual

Pneumonia

– Hengitysvaikeus
– Yskä
– Kuume
– Rahinaa, saattaa kuulua paikallisesti jostain lohkosta

Hoito:
– Lisähappi, inhalaatio tarvittaessa
– CPAP/BPAP tarvittaessa
– Noradrenaliini-infuusio tarvittaessa sokin hoitoon

Sydämen vajaatoiminta

90 % taustalla verenpainetauti, sepelvaltimotauti, läppävika tai rytmihäiriö.
RAA–järjestelmä hillitään ACE–estäjällä tai angiotensiini II–reseptorin salpaajalla.
Turvotusta hoidetaan diureetilla.
Kardiogeninen sokki: keuhkopöhö matalilla paineilla

Vasemman puolen vajaatoiminta
– verta kertyy keuhkoverenkiertoon

Oikean puolen vajaatoiminta
– Alaraajojen turvotus tai veren kertyminen maksaan
– Kaulalaskimoiden pullotus, sydämen heikentynyt vetokyky

Diastolinen vajaatoiminta
– Sydämen heikentynyt kyky laajentua ja täyttyä
– Verenpainetauti, kammiohypertrofia, diabetes, akuutti iskemia, läppäahtauma
– Vasemman kammion hypertrofia LVH, jos v1 S–aalto + v5 tai v6 R–aalto = yli 35 mm

Hoito
– Beetasalpaaja, pidentää diastolea
– Hypovolemian välttäminen
– Varovainen vasodilaatio

Systolinen vajaatoiminta
– Heikentynyt supistuminen
– Dilatoiva kardiomyopatia, laaja sydäninfarkti, sydäsairauden loppuvaihe

Hoito
– Nesteenpoisto
– Vähennetään suonivastusta
– Supistusta voimistava lääkitys (dobutamiini, levosimendaani)
– Antikoagulaatiohoito

Nonkardiogeninen keuhkoödeema
– Nopea paineen vaihtuminen (tukehtuminen, vuoristosairaus)
– Keuhkovaurio (tulehdus, vamma, myrkky, anafylaksia)
– Neurogeninen ödeema (akuutti aivosairaus, SAV)
– Sama hoito (kaasunvaihdon korjaus, nesteenpoisto, syyn hoito)

Keuhkopöhö

Kehittyy tunneissa, usein edellinen yö vaikea, makuuasento ahdistaa.
Sydämen vajaatoiminnassa ärsyke laukaisee helposti keuhkopöhön esim. flunssa, rytmihäiriö, lääkityksen tauko, sepelvaltimotautikohtaus.

Oireita
– Rohina. Uloshengitys voi vinkua joskus
– SpO2 usein alle 90 %
– Yskiessä verinen vaahto
– Jalkojen molemminpuolinen turvotus
– Kaulalaskimoiden pullotus
– Maksan suurentuminen
– Periferia viileä ja hikinen, heikentynyt pumppaus aktivoi sympaattisen hermoston, mikä siirtää verta tärkeille alueille
– Syke ja verenpaine nousee samasta syystä
– Normaali tai matala verenpaine viittaa merkittävään systoliseen vajaatoimintaan tai kardiogeniseen sokkiin
– Sydänäänissä usein läppävikoja

Hoito:
– Happihoito korjaa lievän hengitysvaikeuden
– CPAP aloitus 7,5 tai 10 cmH2O, vaste 5–10 minuutissa
– Nitrosuihke
– 4 suihketta, jos RRsyst >150 mmHg
– 2 suihketta, jos RRsyst 120–150 mmHg
– ASA, jos rintakipua/iskemiaa
– Suoniyhteys
– Nitroinfuusio, jos verenpaine sietää

Verenpaine lasketaan max 20 % ei alle 100 mmHg.

Nostetaanko PEEP vai Psupport, jos NIV-potilaan happisaturaatio laskee liikaa?

Kertaa osaamistasi harjoituskysymyksillä

Kokeile ilmaiseksi Katso vastaus testistä: 703 Hengitysvaikeus

Keuhkoembolia

Keuhkoveritulppa
Johtuu usein alaraajojen laskimoista keuhkovaltimoihin kulkeutuneista verihyytymistä
Tukokselle altistavat tekijät: Liikkumattomuus (lennot, ajomatkat, vuodepotilaat), äskettäinen trauma/leikkaus, raskaus, estrogenihoito/yhdistelmäpillerit, ikääntyminen ja valtimotaudin yleiset riskitekijät (esim. tupakointi)
– Pistävä rintakipu
– Hengenahdistus äkillisesti
– Nopea syke, verenpaine saattaa laskea
– Toispuoleinen alaraajan turvotus. Syynä usein alaraajojen tai lantion hyytymä. Harvoin FA.
– Normaalit hengitysäänet, jos ei johtanut esim. pöhöön
– EKG muutokset sydämen kuormituksesta
– Oikea haarakatkos
– S1Q3T3
– QRS–akselin kääntyminen oikealle
– QT–aika voi olla pidentynyt akuuttivaiheessa
– T–inversiot oikeissa rintakytkennöissä V1–3

Hoito
– Lisähappi tarvittaessa varaajapussilla
– Nesteytys 200–500 ml. Nesteytyksellä hoidetaan mahdollinen sokki. Ei yli 1000 ml, koska nostaa sydämen kuormaa.
– Tarvittaessa noradrenaliini nostamaan verenpainetta
– Trombolyysi vain elottomalle tai verenkierron romahtaessa, ensihoidossa. Tenekteplas + hepariini

Hoito sairaalassa:
– Pieni tukos: hepariini + AK 6 kk
– Iso tukos: Liuotus tai kirurginen poisto

Paniikkikohtaus

– Liika hengitys laskee valtimoveren CO2-pitoisuuden, mika aiheuttaa verisuonien supistumisen ja respiratorisen alkaloosin -> tästä seuraa oireita, jotka aiheuttavat noidankehän ja hyperventilaation
– Normaali/korkea happisaturaatio
– Stressi altistaa
– Pistelyä sormissa/huulissa ja huimausta
– Nuori nainen tyypillisesti
– Saattaa esiintyä rintakipua ja laaja alaista lievää ST-laskua

Ilmarinta

Keuhkon kasaan painuminen
Johtuu yhteydestä keuhkopussin ja ulkoilman/alveolien vällillä (alipaine katoaa)
Oireet:
– Hengitysäänen vaimeneminen toisella puolella
– Pistävä kipu
– Kuiva ärsytysyskä

Hoito
– Lisähappi riittää yleensä
– Neulatorakosenteesi tarvittaessa
– Röntgen tai TT

Paineilmarinta / jänniteilmarinta / tensiopneumothorax
– Rintakehän paineen nousu aiheuttaa laskimopaluun heikkenemistä ja keuhkorakkuloiden ventilaation heikkenemistä
– Heikentynyt laskimopaluu = sydämen iskutilavuus heikkenee ja verenpaine laskee. Kaulasuonet pullottavat
– Ääritilanteen hoitona on neulatorakosenteesi

Jänniteilmarinnan punktiokohdat

– Neula 90 astetta rintakehään
– Ensisijaisesti 2. kylkiluuväli
– Vaihtoehtoisesti 5. kylikiluuväli sivulla
– Kylkiluun yläreuna punktiokohta, kylkiluun alaosassa verisuonia

Asidoosi

– Esim. korvikealkoholimyrkytys, munuaisten vajaatoiminta, diabeettinen ketoasidoosi
– Keuhkot kompensoivat happamuutta poistamalla hiilihappoa hyperventiloimalla pois hiilidioksidia

Tuhkarokko

– Ensioireina korkea kuume ja hengitystieoireet, silmät mahd. valonarat
– Ihottuma 3-5vrk kuluttua
– Selvitetään rokotukset (MPR on rokote tuhkarokkoa vastaan)
– Ulkomaanmatkat (taudin ensioireet 7-21pv altistumisesta)
– Oireenmukainen hoito
– Potilaan kasvoille hengityssuojain
– Ensihoitajalla FFP2/3, suojalasit, hiussuoja pitkähihainen työasu
– Ennakkoilmoitus, jossa kerrotaan tuhkarokkoepäilystä. Potilasta ei laiteta samaan tilaan muiden potilaiden kanssa